2
oin ihmeen kaunis lienee Kristuslapsi seimessä ollut!" ja tämä kiitos oli varmaan tasapuolinen, sillä kätilöintä pidettiin kateellisena naisena ja räätälin vaimoa vastaan oli hän erittäin nurjamielinen.
Tosin huusi hän silloinkin kohta perästä: "Voi, mikä onnettomuus, että lapsi on niin kaunis!" Vanhemmat kysyivät kummastuneina, mitä hän tällä tarkoitti, ja kätilöin jäi hetkeksi vastaamatta ja lausui sitten hämillänsä, että hänen oli juohtunut mieleen, hän ei itsekään tiedä miten, kuin jos lapsi olisi liian kaunis tälle maailmalle. Ennustetaanhan myöskin lapsessa, joka jo valmiin enkelin näköisenä lepää ensimmäisessä kapalossa, ettei se saa jäädä kauaksi meidän luoksemme. Vanhemmat kirosivat hiljaisuudessa tuota kateellista vanhaa varista, jota heidän kuitenkin vuosia saadusta avusta täytyi kiittää ja pitivät nyt vasta lastansa kahta vertaa kauniimpana. He valvoivat kuitenkin vuodet pitkään suurimmalla huolella pienokaisen terveyttä, jott'ei hän kauneutensa tähden tulisi heiltä pois otetuksi, varsinkin kun hän ei ainoastaan ollut heidän ensimmäinen lapsensa, vaan myös jäi ainoaksi.
Kauniimman pojan täytyi myöskin saada kauniin nimi. Vanhemmat miettivät kokonaisen päivän, mikä heidän suvussaan olisi kauniin nimi ja muistivat erään kaukana asuvan orpanan Amos Hafelborn'in. Koska protestanttien mielestä siihen aikaan -- se oli vuonna 1610 -- vanhan testamentin nimet kuuluivat erittäin hurskaalta ja voimakkaalta, mutta niiden joukossa Amos näytti oikein silmiin pistävän oudonlaiselta, niin valitsi vanha Hafelborn sen; sillä mitä on kaukaa kotoisin, sehän kaikkina aikoina on räätälejä miellyt