3
tänyt.
Kolmantena päivänä kastettiin lapsi kaupungin kirkossa ja sai saman nimen kuin kolmas pienten profeettain joukossa. Kastepuheensa aineeksi oli kirkkoherra ottanut kaksi paikkaa pipliallisesta kaimasta. Ensiksi Amoksen kahdeksannen luvun kolme ensimmäistä värsyä: "Herra, Herra osoitti minulle näyssä ja katso, siellä oli kori suvituloa. Ja Hän sanoi: mitäs näet, Amos? Minä vastasin: korin suvituloa. Niin Herra sanoi minulle: minun kansani Israelin loppu on tullut, en minä tahdo enään mennä häntä ohitse. Ja sinä päivänä pitää veisut temppelissä itkuksi kääntymän, sanoo Herra, Herra: monta kuollutta ruumista pitää joka paikassa makaaman, jotka viedään salassa pois".
Sovittaen profeetansanaa nykyisyyteen, puhui kirkkoherra siitä surkeasta ajasta, jota vastaan kaikki nyt nähtävästi vaelsivat ja vasta syntyneet lapset ehkä vielä enemmän kuin vanhat. Kahtena edellisenä vuonna oli näet protestanttinen unioni ja katolinen liga perustettu; varustuksia tehtiin; Spinola hispanialaistensa kanssa oli jo Wesel'issä ja tieto Ranskan kuninkaan Henrikki IV:nen murhasta levisi ympäri Saksan maata. Ei kukaan tiennyt, mitä nyt oli tuleva ja aavistus raskaista päivistä painoi kaikkien mieltä. Kirkkoherra käytti sitä manauksen sanoiksi, mutta kääntyi sitte tekstinsä toiseen paikkaan, profeetta Amoksen molempiin loppuvärsyihin: "Sillä minä käännän minun kansani Israelin vankeuksen, että he rakentavat autiot kaupungit, ja niissä asuvat; istuttavat viinapuita, ja niistä viinaa juovat; tekevät puutarhoja, ja niistä hedelmiä syövät. Ja minä tahdon heitä heidän maassansa istuttaa; niin ettei heitä enään temmata pois maastansa, jonka minä heille anta