Antonius ja Cleopatra

ANTONIUS.
Hän on viekkaampi, kuin mitä aatella saattaa.

ENOBARBUS.
Ei, herra, ei suinkaan. Hänen himonsa eivät ole muuta kuin puhtaan rakkauden hienoimpia hiukkeita. Tuulta ja sadetta ne eivät enää ole, nuo hänen huokauksensa ja kyyneleensä; vaan suurempia myrskyjä ja rankkasäitä, kuin mitä almanakkakaan tietää. Viekkautta se ei voi olla; jos se sitä on, niin saa hän aikaan sadekuuron yhtä hyvin kuin Jupiter.

ANTONIUS.
Voi, ett'en olis koskaan häntä nähnyt!

ENOBARBUS.
Rakas herra, niinhän olisi teiltä jäänyt ihmeellinen taiturintyö näkemättä; ja sitä onnea vajaana olisi koko matkanne ollut joutava.

ANTONIUS.
Fulvia on kuollut.

ENOBARBUS.
Mitä?

ANTONIUS.
Fulvia on